Asuntolainan koron rakenne
Asuntolainan korko on yleensä viitekorko lisättynä pankin marginaalilla.
| Asuntolainan osa | Mitä se tarkoittaa | Voiko siihen vaikuttaa |
|---|---|---|
| Viitekorko | Yleensä 12 kuukauden euribor, joka tarkistetaan kerran vuodessa | Viitekoron voi valita, mutta sen tasoa ei |
| Marginaali | Pankin oma lisä viitekoron päälle koko laina-ajaksi | Kyllä, kilpailuttamalla |
| Toimitusmaksu | Kertamaksu lainan nostosta | Joskus neuvoteltavissa |
| Luotonhoitomaksu | Kuukausittainen maksu, esim. 2,50 € | Vaihtelee pankeittain |
Suomen Pankin mukaan tammikuussa 2026 uusien asuntolainojen keskimarginaali oli 0,52 % ja 59 % uusista lainoista oli sidottu 12 kuukauden euriboriin.
Elokuussa 2026 uusien asuntolainojen keskikorko oli 3,35 %.
Esimerkki asuntolainan kokonaishinnasta
OP:n omalla sivulla oleva esimerkki näyttää, miten pienetkin kulut kertyvät pitkällä laina-ajalla.
| OP:n esimerkki | Arvo |
|---|---|
| Lainasumma ja laina-aika | 170 000 €, 20 vuotta |
| Viitekorko | 12 kk euribor 3,345 % (17.9.2026) |
| Marginaali | 0,7 % |
| Kulut | Toimitusmaksu 680 €, luotonhoito 2,50 €/kk |
| Todellinen vuosikorko | 4,3 % |
| Kokonaiskustannus | 250 764,08 € |
Lähde: OP:n asuntolainasivu, katsottu 6.10.2026. Esimerkki ei ole lainatarjous.
Esimerkissä lainan korot ja kulut ovat yhteensä noin 80 800 €.
Jos marginaali olisi 0,2 %-yksikköä pienempi, korkokulut pienenisivät 20 vuoden aikana noin 4 300 €, jos euribor pysyisi samana.
Lainakatto ja asuntolainan omarahoitus
Lainakatto rajoittaa, kuinka suuren osan asunnon hinnasta voi rahoittaa asuntolainalla.
| Asunto | Lainakatto 1.10.2026 | Omarahoitus vähintään |
|---|---|---|
| Ensiasunto | 95 % | 5 % hinnasta tai lisävakuus |
| Muu asunto | 95 % | 5 % hinnasta tai lisävakuus |
Lähde: Finanssivalvonta. Muiden kuin ensiasuntojen lainakatto nostettiin 90 %:sta 95 %:iin 1.7.2026 alkaen, ja se palautetaan 90 %:iin, kun edellytykset poistuvat.
Omarahoituksen voi korvata lisävakuudella, kuten toisen asunnon panttauksella tai talletuksella.
Valtiontakausta ja henkilötakausta ei lasketa lainakattoon vakuudeksi.
Asuntolainan laina-aika
Asuntolainojen enimmäistakaisinmaksuaika pidennettiin kesäkuussa 2026 30 vuodesta 40 vuoteen.
Suomen Pankin mukaan uusien asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika oli heinäkuussa 2026 lähes 25 vuotta.
Pidempi laina-aika pienentää kuukausierää, mutta korkoa maksetaan useamman vuoden ajan.
Finanssivalvonta neuvoo laskemaan asuntolainan maksukyvyn vähintään 6 %:n korolla matalan korkotason aikana.
Asuntolainan kilpailutus
- Lainalupaus: pankki antaa lainalupauksen ennen asunnon ostoa, jolloin tiedetään lainan enimmäismäärä.
- Tarjoukset useasta pankista: marginaali, toimitusmaksu ja luotonhoitomaksu pyydetään kirjallisena.
- Vertailu todellisella vuosikorolla: samalla laina-ajalla ja summalla tarjoukset ovat suoraan verrattavissa.
- Korkosuojaus: kiinteä korko tai korkokatto maksaa, mutta suojaa koron nousulta.
- Asiakasedut: pankki voi tarjota pienempää marginaalia, jos muut pankkiasiat siirretään sinne.
Lainojen kilpailuttamisen yleiset periaatteet on kuvattu sivulla lainan kilpailutus.
Asuntolainan muut kulut
Asunto-osakkeen ostajan on maksettava varainsiirtovero, joka on 1,5 % velattomasta kauppahinnasta.
Ensiasunnon ostajan vapautus varainsiirtoverosta poistui 1.1.2024.
ASP-säästäjälle asuntolainaan voi saada korkotukea ja valtiontakauksen Valtiokonttorin ehtojen mukaisesti.
Asuntolainan lyhennystavat
Asuntolainan lyhennystapa ratkaisee, miten korkojen muutos näkyy kuukausierässä ja laina-ajassa.
| Lyhennystapa | Miten erä käyttäytyy | Kun korko nousee |
|---|---|---|
| Annuiteetti | Erä pysyy samana koron tarkistukseen asti | Erä nousee, laina-aika pysyy |
| Tasaerä | Erä pysyy samana | Laina-aika pitenee |
| Tasalyhennys | Pääoman lyhennys sama, erä pienenee ajan myötä | Erä nousee |
Lähde: Finanssivalvonnan kuluttajasivut, luettu 6.10.2026.
Esimerkiksi 100 000 €:n lainassa 4 %:n korolla ja 10 vuoden laina-ajalla annuiteettierä on 1 012,45 €, kun tasalyhennyksen ensimmäinen erä on 1 166,67 € ja viimeinen 836,11 €.
Tasalyhennys maksaa korkoja yhteensä vähemmän, koska pääoma pienenee alussa nopeammin.
Asuntolainan korkosuojaus esimerkissä
Korkosuojaus tekee asuntolainan erästä ennustettavan sovituksi ajaksi.
| Danske Bankin esimerkki | Arvo |
|---|---|
| Laina ja laina-aika | 170 000 €, 25 vuotta |
| Kiinteä korko | 3,943 % |
| Kulut | Toimitusmaksu 680 €, 2,70 € erältä |
| Kuukausierä | 900,09 € |
Lähde: Danske Bankin korkosuojaussivu, luettu 6.10.2026. Esimerkki ei ole lainatarjous.
Kiinteän koron lainassa ennenaikaisesta poismaksusta voi joutua maksamaan purkukorvauksen, mikä kannattaa huomioida, jos asunnon myynti on mahdollinen suojausaikana.
Danske Bankin korkoputkessa suojausajan voi valita 5, 7 tai 10 vuodeksi.
Asuntolainan lyhennysvapaa
Lyhennysvapaan aikana asuntolainasta maksetaan vain korkoja, jolloin kuukausimeno pienenee hetkellisesti.
OP:n mukaan lyhennysvapaan seurauksena laina-aika voi pidentyä tai erät suurentua, ja lyhennysvapaata haetaan vähintään 4 viikkoa ennen eräpäivää.
Lyhennysvapaa kasvattaa asuntolainan kokonaiskorkoja, koska pääoma pysyy suurempana pidempään.
Se on hyödyllinen esimerkiksi perhevapaan tai työttömyyden aikana, mutta ei pysyvä ratkaisu budjetin tasapainoon.
Asuntolaina ja vakuudet
Asuntolainan ensisijainen vakuus on ostettava asunto, ja lainakatto rajaa lainan enintään 95 %:iin vakuuksien arvosta 1.10.2026 voimassa olleen tason mukaan.
| Lisävakuus | Lasketaanko lainakattoon |
|---|---|
| Toinen asunto tai vapaa-ajan asunto | Kyllä |
| Talletus | Kyllä |
| Vierasvelkapantti eli toisen henkilön antama vakuus | Kyllä |
| Valtiontakaus | Ei |
| Henkilötakaus | Ei |
Lähde: Finanssivalvonta, asuntolainat ja lainakatto, luettu 6.10.2026.
Finanssivalvonnan mukaan pankki ei voi vaatia lisävakuuksia sen vuoksi, että vakuuden arvo alenee normaalisti.
Asuntolaina ja taloyhtiölaina
Asunto-osakkeen hinnassa on usein mukana taloyhtiölainaa, jota maksetaan rahoitusvastikkeena.
Velaton hinta on myyntihinta lisättynä asunnon osuudella taloyhtiölainasta, ja asuntoja kannattaa verrata velattomalla hinnalla.
Varainsiirtovero 1,5 % lasketaan velattomasta kauppahinnasta.
Taloyhtiön lainaosuus vaikuttaa myös asumismenoihin, joten se kannattaa laskea mukaan, kun asuntolainan maksukykyä arvioidaan.
Asuntolainan kilpailutus olemassa olevalle lainalle
Asuntolainan voi kilpailuttaa myös laina-aikana, ja marginaalin pienentäminen säästää koko jäljellä olevan laina-ajan.
Lainan siirto toiseen pankkiin vaatii uuden lainasopimuksen ja vakuuksien siirron, mistä voi aiheutua kuluja.
Säästön voi arvioida lainalaskurilla vertaamalla jäljellä olevaa lainaa nykyisellä ja uudella marginaalilla.
Asuntolaina ASP-säästäjälle
ASP-järjestelmä on valtion tukema tapa säästää ensiasuntoon, ja sen ehdot uudistettiin 1.6.2026.
| ASP-ehto (Valtiokonttori, 1.6.2026) | Sisältö |
|---|---|
| Säästäjä | 18 vuotta täyttänyt (15–17-vuotiaat rajoituksin), ei yläikärajaa |
| Säästäminen | Vähintään 20 hyväksyttyä kuukausitalletusta 50–1 500 € tai 8 neljännestä 150–4 500 € |
| Omarahoitus | Säästettävä 10 % asunnon hinnasta |
| ASP-laina | Enintään 90 % hinnasta |
| Enimmäislaina | Yksin 230 000 € suurissa kaupungeissa ja 160 000 € muualla; kaksi hakijaa 345 000 € / 240 000 € |
| Korkotuki | 70 % 3,8 % ylittävästä korosta enintään 10 lainavuoden ajan |
| Valtiontakaus | Enintään 25 % lainan pääomasta, enintään 60 000 € |
| Laina-aika | Enintään 25 vuotta, lyhennysvapailla enintään 29 vuotta |
Lähde: Valtiokonttori, luettu 6.10.2026.
ASP-tilin talletuksille maksetaan 1 %:n korko ja lisäkorkoa 2–4 %, mikä tekee ASP-säästämisestä edullisen tavan kerätä omarahoitusosuutta.
Ensiasunnon ostajaksi katsotaan henkilö, joka ei ole aiemmin omistanut vähintään puolta asunnosta.
Asuntolainan laina-ajat Suomessa
Suomen Pankin mukaan uusien asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika oli heinäkuussa 2026 lähes 25 vuotta, ja omistusasuntolainoissa 25 vuotta 3 kuukautta.
Yli 16 % uusista omistusasuntolainoista oli laina-ajaltaan yli 30 vuotta.
Kesäkuussa 2026 enimmäistakaisinmaksuaikaa pidennettiin 30 vuodesta 40 vuoteen, ja lainanantaja voi poiketa siitä 10 %:ssa neljännesvuoden lainoista.
Pitkän laina-ajan vaikutus korkoihin on laskettu esimerkein sivulla lainalaskuri.
Asuntolaina ja viitekoron valinta
| Viitekorko | Arvo 5.10.2026 | Koron tarkistus |
|---|---|---|
| 3 kk euribor | 2,597 % | 4 kertaa vuodessa |
| 6 kk euribor | 2,986 % | 2 kertaa vuodessa |
| 12 kk euribor | 3,186 % | Kerran vuodessa |
| Pankin oma prime-korko | Esim. Hypo Prime 1,50 % | Pankin päätöksellä |
Lähteet: Suomen Pankki ja Hypo, luettu 6.10.2026.
Suomen Pankin mukaan tammikuussa 2026 59 % uusista asuntolainoista oli sidottu 12 kuukauden euriboriin.
Lyhyt viitekorko reagoi korkojen muutoksiin nopeasti, ja pitkä viitekorko tasaa muutoksia vuoden jaksoihin.
Asuntolaina ja taloyhtiön haltuunotto
Finanssivalvonnan mukaan taloyhtiö voi ottaa huoneiston hallintaansa enintään 3 vuodeksi kerrallaan yhtiökokouksen päätöksellä, jos osakas jättää vastikkeet maksamatta.
Maksamattomat vastikkeet voivat jäädä muiden osakkaiden maksettaviksi, mikä on taloyhtiölainan riski kaikille osakkaille.
Asuntolainan maksukykyä arvioitaessa rahoitusvastike kannattaa laskea samaan budjettiin kuin asuntolainan erä.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on asuntolainan marginaali?
Marginaali on pankin oma lisä viitekoron päälle, ja se pysyy yleensä samana koko laina-ajan. Tammikuussa 2026 uusien asuntolainojen keskimarginaali oli Suomen Pankin mukaan 0,52 %.
Kuinka pitkä asuntolaina voi olla?
Asuntolainan enimmäistakaisinmaksuaika on kesäkuusta 2026 lähtien 40 vuotta, ja pankit voivat poiketa siitä rajatusti.
Mikä on asuntolainan lainakatto?
Lainakatto oli 1.10.2026 sekä ensiasunnoissa että muissa asunnoissa 95 %, eli asuntolainalla voi rahoittaa enintään 95 % asunnon hinnasta ilman lisävakuuksia.
Kannattaako asuntolainan korko suojata?
Korkosuojaus maksaa, mutta se tekee kuukausierästä ennustettavan. Suojauksen hyöty riippuu siitä, nouseeko euribor suojausajan kuluessa, eikä sitä voi tietää etukäteen.
Lähteet
- Asuntolainat ja lainakatto – Finanssivalvonta
- Rahalaitosten lainat ja korot – Suomen Pankki
- OP asuntolaina – OP
- Varainsiirtovero – Verohallinto
- ASP-järjestelmä – Valtiokonttori